PÄÄSOPIJAJÄRJESTÖJEN NÄKEMYS ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYKSEEN
syyskuu 18, 2014

ma 8.9.2014

Ammattijärjestöt ovat tahoillaan keskustelleet Etelä-Karjalan kuntarakenneselvityksestä ja tuomista vaihtoehdoista tulevaisuuden kuntarakenteeseen. Sekä yhden että kahden kunnan malli saa kannatusta kahden kunnan mallin takana on kuitenkin enemmistö,  sillä vielä moni käytännön asia jää vielä avoimeksi. Tärkeintä on kunnan talouden ja työntekijöiden aseman turvaaminen josta syystä viiden vuoden irtisanomisturva on pääsopijajärjestöille myöskin kuntayhtiöissä erityisen tärkeä.

Työmatkat eivät saa muodostua kohtuuttomiksi, samoin hallinto ei saa etääntyä liian kauaksi työntekijästä. Yhden kunnan mallissa palvelut saattavat karata kauas, jolloin työmatkat myös pitenevät, kun kahden kunnan mallissa nämä pysynevät kohtuullisina.

Pääsopijajärjestöt suhtautuvat avoimin mielin kuntarakenteen kehittämiseen, jotta kuntalaisille voidaan tarjota jatkossakin laadukkaat kuntapalvelut.

Kari Paldanius, ohjausryhmän henkilöstöedustaja

Etelä-Karjalassa alkoi tapahtua.
elokuu 27, 2014

WP_20140826_011[1]Etelä-Karjalan kuntarakenneselvittäjien päivä alkoi Imatralla lehdistöinfolla. Median edustajia oli paikalla mukavasti ja kysymyksistä paistoi läpi kärsimättömyys siitä, milloin kunnon kuntarakenne keskustelut oikein toden teolla alkavat. Aamun lehdistöinfon aikaan ei vielä tiedetty millaisia neuvotteluavauksia iltaan mennessä Etelä-Karjalassa tehdään.

Iltapäivällä Simpeleellä kuntarakenneselvityksen ohjausryhmässä käytiin vilkasta keskustelua ja todettiin selvitttäjien laatima selvitysraportti, jossa eri kuntarakennevaihtoehtoja on vertailtu. Ohjausryhmässä Imatra ilmoitti avaavansa poliittiset neuvottelut Rautjärven ja Ruokolahden kuntien kanssa.

Illan kuntalaisinfossa Rautjärvellä keskusteltiin Imatran avauksesta ja eri kuntarakennevaihtoehdoista.

http://yle.fi/uutiset/kuntajakoon_taysin_uusi_vaihtoehto/7433365
http://yle.fi/uutiset/rautjarvi_halukas_neuvottelemaan_kuntaliitoksesta/7434711
http://yle.fi/uutiset/imatra_ruokolahti_ja_rautjarvi_kiireella_yhdistymisneuvottuihin/7433926

WP_20140826_014[1]

 

 

Asukkaat haluavat vaikuttaa myös kuntavaalien välillä
toukokuu 26, 2014

Kuntatalouden tiukentuessa ja kuntarakenteen muuttuessa asukkaiden aktiivisuus nousee entistä tärkeämmäksi. Asukkaat haluavat osallistua kunnan palveluiden kehittämiseen myös muulloin kuin kuntavaaleissa neljän vuoden välein.

Vaalien välillä tavallisen kuntalaisen on vaikea osallistua ja vaikuttaa edes omaa asuinaluettaan koskevaan päätöksentekoon. Hänen mielipidettään kuullaan kaavoitusprosessissa ja hän voi tehdä kuntalaisaloitteen. Jos asia on tarpeeksi tärkeä, hän lobbaa luottamushenkilöitä ja virkamiehiä.

Kuntaliitoksien jälkeen valta keskittyy kuntakeskustoihin ja vaaleilla valittuja päättäjiä on paljon entistä vähemmän. Tavallisen asukkaan äänen kuuleminen on entistä vaikeampaa.

Tarve uudenlaisiin osallistumisen ja vaikuttamisen tapoihin on suuri. Käytännössä jokainen kunta voi yhdessä asukkaiden kanssa räätälöidä itselleen parhaiten sopivan asukasvaikuttamisen mallin. Asukkaat voivat keskustella kunta-asioista netissä asukaspaneeleissa tai heistä voidaan koota alueensa asioista päättäviä asukastoimikuntia. Näitä uusia asukasvaikuttamisen tapoja kutsutaan lähidemokratiaksi.

Lähidemokratia ei vaaranna vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden työtä vaan täydentää sitä. Luottamushenkilöt saavat paremmin tietoa kuntalaisten tarpeista ja kenties uusia, perusteltuja ratkaisuvaihtoehtoja. He voivat myös tehdä paremmin valmisteltuja esityksiä ja päätöksiä.

Lähidemokratia lisää kunnan, asukkaiden ja yhdistysten vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Kun asukkaiden näkemystä oikeasti kuunnellaan ja sitä arvostetaan, saadaan pienillä teoilla usein toimivia, kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Asukkaiden muutosvastarinta vähenee ja heidän on helpompi ymmärtää vaikeitakin päätöksiä. Kaupan päälle kunta voi saada loistavia ideoita, joilla palvelut saadaan tehokkaammin käyttöön.

Jo kustannussyistä kuntien kannattaa kannustaa asukkaitaan toimimaan oman ja yhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla rahalla, mitä kunta käyttää nyt vaikkapa alueen kulttuuri- ja nuorisotoimeen, saadaan yhdessä asukastoiminnan ja alueen yhdistysten kanssa enemmän aikaan ja lisää pöhinää alueelle!

Muutos alkaa pienistä teoista!

Terhi Ojanen
Kyläasiamies
Etelä-Karjalan Kylät ry