Usein kysyttyä

Miksi kuntarakenneselvitys tehdään?
1.7.2013 päivitetyssä kuntarakennelaissa velvoitetaan kuntia tekemään selvitykset kuntarakenteesta, mikäli lain mukaiset työssäkäynti-, yhdyskuntarakenne- tai asukaslukukriteerit täyttyvät. Etelä-Karjalan kaikissa kunnissa toteutuu yksi tai useampi selvitysperuste.

Ketä selvityksessä on mukana?
Etelä-Karjalan kunnat päättivät toteuttaa kuntarakenneselvityksen koko maakunnan alueella. Mukana ovat Imatran seutukunnan kunnat (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala) sekä Lappeenrannan seutukunnan kunnat (Lappeenranta, Savitaipale, Taipalsaari, Lemi, Luumäki).

Mikä on selvityksen tavoite?
Selvityksen tavoitteena täyttää kuntarakennelain velvoite sekä tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi.

Mikä on erityinen kuntajakoselvitys?
Kunnat pyysivät valtiovarainministeriötä nimeämään alueelle erityisen kuntajakoselvittäjän toteuttamaan sovitun selvityksen. Valtiovarainministeriö nimesi kuntajakoselvittäjät, joiden tehtävänä on laatia selvitys sekä tehdä esityksensä alueen kuntarakenteesta. Valtiovarainministeriö maksaa kuntajakoselvittäjien kustannukset.

Miten selvitys etenee?
Selvitysajaksi on sovittu kuntien ja valtiovarainministeriön kesken 1.12.2013 – 30.9.2014, jolloin selvityksen tulee olla valmiina kuntien valtuustokäsittelyjä varten.

Mitä selvitys sisältää?
Selvitys sisältää suunnitelman hallinnon ja palveluiden järjestämisestä sekä tuottamisesta alueella. Selvityksessä käsitellään myös kuntien taloustilannetta, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä lähidemokratian toteutumista. Selvitys sisältää arvion eri kuntarakennevaihtoehtojen vaikutuksista.

Miten selvitys voi edistää kuntien yhteistyötä?
Selvityksessä tarkastellaan kuntien nykyistä yhteistyötä palveluiden tuotannossa sekä alueen elinvoiman kehittämisessä. Nykytoiminnalle haetaan vaihtoehtoja ja pohditaan miten asioita tulisi hoitaa alueen ja kuntalaisten parhaaksi.

Mitä selvitys kertoo alueen palveluista?
Selvityksessä kuvataan alueen palveluiden nykytilanne, tulevaisuuskuva sekä mahdollisten kuntarakennevaihtoehtojen vaikutukset palveluiden järjestämiseen ja tuotantoon.

Miten kuntalaiset saavat tietoa selvityksen etenemisestä?
Selvityksen etenemisestä tiedotetaan median kautta, internet-osoitteessa ekkuntarakenne.fi sekä myöhemmin ilmoitettavissa kuntalaistilaisuuksissa keväällä ja alkusyksystä.

Miten kuntien kiristyvä taloustilanne ja investoinnit huomioidaan selvityksessä?
Kuntarakenneselvityksessä tulee arvioida kuntien nykyinen taloustilanne sekä tulevaisuuden talouspaineet. Laskelmissa huomioidaan väestöennusteista johtuvat palvelutarpeet sekä investointipaineet. Myös tulorahoituksen kehitys arvioidaan huomioiden tiedossa olevat valtionosuusuudistusmuutokset.

Miten henkilöstö on mukana selvitysvaiheessa?
Henkilöstö on mukana edustajansa välityksessä työryhmissä sekä ohjausryhmässä. Lisäksi henkilöstöryhmässä on jokaisen kunnan henkilöstöasioista vastaava virkamies ja henkilöstön edustaja. Kuntien yhteistyötoimikunnat toimivat normaalisti ja lisäksi kunnat tiedottavat asioista henkilöstölleen.

Miten selvitys vaikuttaa henkilöstöön?
Selvityksen perusteella kunnat päättävät millaisia rakennemuutoksia alueella mahdollisesti toteutetaan. Tällä voi olla vaikutuksia henkilöstöön. Kuntarakennemuutoksissa on turvattu henkilöstön asema viiden vuoden palvelussuhdeturvan avulla. Henkilön työtehtävät voivat kuitenkin muuttua huomioiden henkilön osaaminen ja kokemus.

Miten sosiaali- ja terveyspalvelut eli Eksote huomioidaan selvityksessä?
Etelä-Karjalan kuntien yhteinen kuntayhtymä Eksote, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita kunnille on keskeinen haastateltava ja selvityskumppani. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaava lainsäädäntö on uudistumassa ja sen vaikutuksia alueen palvelurakenteeseen on myös seurattava tarkasti yhteistyössä Eksoten kanssa.

Miten selvitys voidaan tehdä samaan aikaan kun lainsäädäntöä uudistetaan monin tavoin?
Kuntalaki, kuntarakennelaki, kuntien valtionosuusjärjestelmä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä ohjaava lainsäädäntö on uudistumassa. Kaikkien näiden uudistusten keskeiset sisällöt pitäisi olla kuntien tiedossa kevään 2014 aikana. Siten syyskuussa valmistuvaan selvitykseen voidaan huomioida näiden vaikutukset. Päätöksenteko tapahtuu vasta selvityksen valmistuttua kuntien valtuustojen myöhemmin sopimassa aikataulussa.

Miten selvitystyö on organisoitu?
Kunnat ovat nimenneet luottamushenkilöohjausryhmän ohjaamaan valmistelua ja neuvottelemaan yhteisistä asioista. Kuntajohtajien työvaliokunta valmistelee asiat ohjausryhmälle. Lisäksi kuntien viranhaltijat ja henkilöstöedustajat osallistuvat valmisteluun teematyöryhmissä. Kuntien edustajia sekä kuntalaisia kuullaan valmistelun aikana.

Onko henkilöstön 5 vuoden palvelussuhdeturva edelleen voimassa?
Keskustelua tästä on ollut paljon julkisuudessa ja selvitysalueilla, mutta lakimuutoksia asian suhteen ei ole tehty. Palvelussuhdeturva on voimassa ja takaa henkilöstölle työsuhdeturvan rakennemuutoksessa. Työn suorittamispaikka sekä työtehtävät voivat muuttua (henkilön osaaminen ja kokemus huomioiden). Henkilöstömäärän suunnittelussa onkin jo valmisteluvaiheessa huomioitava eläköityminen ja vapautuvien tehtävien täyttö, jotta henkilöstömäärä on oikea suhteessa työtehtäviin ja talouteen.

Miksi henkilöstön edustajalla on ohjausryhmässä vain puhe- ja läsnäolo-oikeus?
Ohjausryhmä on luottamushenkilöryhmä, joka linjaa valmistelua oman roolinsa mukaisesti. Henkilöstön edustaja kuten valmistelijavirkamiehetkin ovat puhe- ja läsnäolo-oikeudella mukana valmistelussa, mutta eivät tee päätöksiä omaan rooliinsa perustuen. Henkilöstön edustajan roolina on tuoda henkilöstönäkemys mukaan valmisteluun.

Mitä taloudellista hyötyä kuntarakennemuutoksista on?
Kuntarakennemuutos ei automaattisesti vähennä mitään kustannuksia ja toteutusvaiheessa siitä voi myös aiheutua kustannuksia. Rakennemuutos voi mahdollistaa kuitenkin uudenlaisen tarkastelun hallinnon, palveluiden järjestämisen, palveluiden tuotannon tai henkilöstöresurssien suhteen laajemmalla alueella.  Tarkastelun perusteella tehdään erillisiä päätöksiä tai periaatekirjauksia mahdolliseen yhdistymissopimukseen, jotta taloudelliset hyödyt voivat realisoitua. Tehostumishyötyjä odotetaan usein mm. hallinnosta, palveluverkon kokonaistarkastelusta ja muutoksista, ict -järjestelmien yhdenmukaistamisesta tai sähköisten palveluiden lisäämisestä.